Enkeli taevaan laasu näen (Enkeli taivaan) - Jamppa Kääriäinen

Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoitan Maan kansoille nyt tulevan. Herramme Kristus teille nyt On tänään tänne syntynyt, Ja tää on teille merkiksi: Seimessä lapsi makaapi. Nyt Jumalalle kunnia, Kun antoi ainoon Poikansa. Siit enkelitkin riemuiten Veisaavat hälle kiitoksen.

Tänään mä tahdon juhlii Heittää hiukset auki Ja kädet nostaa taivaisiin Enää sun varjo Ei ei saa mua kii Mä osaan liikkuu Nopeemmin ku ääni Kun mä saavun Pihan perällä Laulat jo joukon keskellä Kielii kitaran hivellen Hei sä leikit tulella Mä tunnen sun laulut ulkoa Jo osaan korvani lukita Mä ansaasi vajosin Itseni vuosikausiksi kadotin Kun suostuin leikkiin langenneen enkelin Vaikka kuin jumalaa sua palvotaan Vaikka kuvaasi kultaista kumarretaan Mua et saa enää polville putoamaan Myöhemmin yöllä Kun mä tanssin pöydällä Katseesi niskaani hyväilee Hei sä leikit tulella Mä tunnen sun juonet ulkoa Ootat mun hetkee heikkoa Mä ansaasi vajosin Itseni vuosikausiksi kadotin Kun suostuin leikkiin langenneen enkelin Vaikka kuin jumalaa sua palvotaan Vaikka kuvaasi kultaista kumarretaan Mua et saa enää polville putoamaan Vaikka kuin jumalaa sua palvotaan Vaikka kuvaasi kultaista kumarretaan Mua et saa enää polville putoamaan Vaikka kuin kuin jumalaa sua palvotaan Vaikka kuvaasi kultaista kumarretaan Mua et saa enää polville putoamaan Aamuyöllä maa pyörii Tuokaa lisää sinistä enkelii Sä löysit jo uuden uhrisi En jäänyt kii sun pyydykseen Nyt vedän pääni täyteen Ja surut siirrän huomiseen

Hän uamukahvin vuoteeseen on tuonna rakkaallen Valo taittuu, ikkunasta, onnen hetkeen jokkaiseen Suap peiton alla, koko päevän tehhä taekojaan Ja tuntee, kun lumi peittää muaan Hän risti käet, kiänsi katseen hilijoo ylöspäin Ja kiitti miten onkaan suaanna rakkaotta näen Aena toevo kyllä paljon mutta saiki enemmän Vuaan ei yhtä tiennä hän Nii pienen hetken rakkaaos on lumivalakonen On puhas niinku hanki helemikuisten uamujen Voe kumpa joskus kauemmin sen loesto kestee voes Vuan illan tullen katoaa, ja tummuu aena pois Ei koskaan kysy suapuessaan luppoo katkeruus Ja kyyneleitä erottaa voi pieni ikkuisuus Kun lapsi pitkän päevän jäläkeen sylliin nukahtaa Tai pyytää kottiin palloomaan Nii pienen hetken rakkaaos on lumivalakonen On puhas niinku hanki helemikuisten uamujen Voe kumpa joskus kauemmin sen loesto kestee voes Vuan illan tullen katoaa, ja tummuu aena pois Nii pienen hetken rakkaaos on lumivalakonen On puhas niinku hanki helemikuisten uamujen Voe kumpa joskus kauemmin sen loesto kestee voes Vuan illan tullen katoaa, ja tummuu aena pois Niin uamu astu ikkunasta sissää huoneeseen Hän valavottuaan taetto vielä viestin kirjeeseen Pihamualla katon, miten kaonis voekaan olla muaa Vaekkei oo jumaloo Nii pienen hetken rakkaaos on lumivalakonen On puhas niinku hanki helemikuisten uamujen Voe kumpa joskus kauemmin sen loesto kestee voes Vuan illan tullen katoaa, ja tummuu aena pois Nii pienen hetken rakkaaos on lumivalakonen On puhas niinku hanki helemikuisten uamujen Voe kumpa joskus kauemmin sen loesto kestee voes Vuan illan tullen katoaa, ja tummuu aena pois