Mä vannon vannon vannon Et huomena sekoiluni päättyy Mut jatkan jatkan jatkan Kunnes sun sydämmesi särkyy Kun riidellään, mä uhriudun Käytökselläni mursin sut Sanoit että sä luulit Että sä tunsit mut Oon niin pahoillani, Etten osannutkaan pysyy aloillani Kadun pahoi sanojani, Jotka sai sut kerään kamojasi Tulevaisuus oli meitä varten Mut löin sun selän seinää vasten Vielä ei ollut aika kirkonkellojen eikä lasten Hei älä ikinä enää Yhdenkään ihmisen anna Sua kohdella niinkuin mä kohtelin, Loukkasin ja haavoitin sua Älä rakasta ketään Joka voi olla niin julma Mä tiedän että mä loukkasin, loukkasin Ja haavoitin sua Toivon että hän pitää, Paremmin onnesta huolta Onnea matkaan, sinä ansaitset kultaa Kaivoin käteen taas saman kuvan Mietin et kuin pystyit ees rakastaan mua Olin kamala, samalla hajalla Kenenkään ei ois tarvinnu varastaa sua Nyt en voi palata majakan luo Mä kirjotan tätä ja samalla juon Joskus draamaa tahallaan luon Sulle kaikki aseet mun lyömiseen tavallaan suon Tiedän et loukkasin ja haavoitin Ilkeet sanat tikareiksi tarkoitin Ja vielä kaadoin suolaa haavoihin Tekisin kaiken toisin jos vaan voisin Paljon korjata tahtoisin Ja vielä yhden pyytäisin sulta älä koskaan rakasta ketään, Joka voi olla niin julma Hei älä ikinä enää Yhdenkään ihmisen anna Sua kohdella niinkuin mä kohtelin, Loukkasin ja haavoitin sua Älä rakasta ketään Joka voi olla niin julma Mä tiedän että mä loukkasin, loukkasin Ja haavoitin sua Toivon että hän pitää, Paremmin onnesta huolta Onnea matkaan, sinä ansaitset kultaa Toivon että hän pitää, Paremmin onnesta huolta Onnea matkaan, sinä ansaitset kultaa

Eipä palttoota kaipaa Mies kuolematon Välkkyvä terä vaikka niittää Olin koskematon Jaksoin kaiken ja lisää Vaikka niin moni nääntyi Olin varma: "Mä hallitsen virtaa" Kunnes kohti se kääntyi Olin kestänyt kaiken Häpeää kestänyt en Jätin taakseni kaupungin valot Ja voittamisen Ajoin yön yli tänne Jääkylmässä järvessä uin Ja suorilta jaloilta melkein Vuoteelle kaaduin Minä unen läpi vajoan Joku jätti höyhenen huoneeseen Ja niin kuin jostakin kaukaa Mä kuulisin kuiskauksen: Älä pelkää, älä pelkää, Sinä et pääse putoamaan Rakastettu on oikea nimesi Ja tulee nimenäsi olemaan Jätin ikkunan auki Tuoksua mullan ja maan Vielä hetken järvellä vilkkuu Tähtiä valkeanaan Kun on riisuttu kaikki Ihmeen hyvä minun on Eipä tarvitse mitään Mies tarpeeton Minä leijun ja vajoan Unessani näin kiven valkoisen, Tuulessa keinuvat verhot Ja sinun äänesi kuulen sen Älä pelkää, älä pelkää, Sinä et pääse putoamaan Rakastettu on oikea nimesi Ja tulee nimenäsi olemaan Älä pelkää, älä pelkää, Sinä et pääse putoamaan Rakastettu on oikea nimesi Ja tulee nimenäsi olemaan Älä pelkää, älä pelkää, Sinä et pääse putoamaan Rakastettu on oikea nimesi Ja tulee nimenäsi olemaan Älä pelkää, älä pelkää, Sinä et pääse putoamaan Rakastettu on oikea nimesi Ja tulee nimenäsi olemaan

Hiljaa yössä nyt sävel kaikaa Tähtein vyössä on kummaa taikaa Mieltä kiehtoo tää rytmi kuuma Tulta liehtoo sen outo huuma Tieni illoin, kun luokses johtaa Tunnen silloin, mua onni kohtaa Mulle milloin suot kuuman suudelman Hetki tää on meitä varten Nyt käymme tietä onnetarten Sä mulle onnen tuot, kun hymyn suot Ja jää huolet unhoon Hetki tää voi onnen antaa Se minut mukanansa vie Sun kanssas armahain Kuljemme rinnakkain Se meidän onnemme lie Hetken ehkä onni kestää Loppua sen ei voi estää Silti siihen aina luotan Kestävyyttä sen mä vuotan Sua yksin aina jumaloin Sun vuokses kaiken tehdä voin Sun lempes maljan kerran join Se huumas mun Hiljaa yössä nyt sävel kaikaa Tähtein vyössä on kummaa taikaa Mieltä kiehtoo tää rytmi kuuma Tulta liehtoo sen outo huuma Tieni illoin, kun luokses johtaa Tunnen silloin mua onni kohtaa Mulle milloin suot kuuman suudelman