Vanha Sydän - Erin

No kyllä sä oot se sama heppu Vaikka kummasti kasvanut etureppu Nurkan takaa ensimmäisenä solahtaa No eipä ittessäkään oo kehumista Saanut oon ajan luistimista Ja historian nyrkki on saattanut päähän kolahtaa Mutta sama pilke kummaltakaan ei oo kadonnut Eikä sama sairas huumori aikaan hukkunut Vaikka enää ei oo lähetty mukaan joka kapinaan Nii saman sekopään mä susta irti saan Ja elokuun ilta kuulla saa naurun remakkaa Ja sinä olet tässä kanssani känniä vetämässä On muistoja niin paljon ne täytyy kaikki kertoo pois Ja sinä olet tässä kanssani känniä vetämässä Vaikka puhees sammaltaa ei se kauniimmin soida vois Vanha ystävä minun vierellä, vanha ystävä minun vierellä No on meitä joskus ymmärettykin, useimmiten ei Joku antoi kultaa, toinen tuhkatkin pesästä vei Mutta hengissä selvittiin ja tullaan selviämään Ei oo vieläkään kyllästytty täällä rähjäämään Ja elokuun ilta kuulla saa naurun remakkaa Ja sinä olet tässä kanssani känniä vetämässä On muistoja niin paljon ne täytyy kaikki kertoo pois Ja sinä olet tässä kanssani känniä vetämässä Vaikka puhees sammaltaa ei se kauniimmin soida vois Vanha ystävä minun vierellä, vanha ystävä minun vierellä Ja elokuun ilta kuulla saa naurun remakkaa Ja sinä olet tässä kanssani känniä vetämässä On muistoja niin paljon ne täytyy kaikki kertoo pois Ja sinä olet tässä kanssani känniä vetämässä Vaikka puhees sammaltaa ei se kauniimmin soida vois Vanha ystävä minun vierellä, vanha ystävä minun vierellä

Jo ilta tullut on, Urut soi, kylä nukkuu, Vain vanhan holvikirkon muurit kuulee musiikin. Soi parvelta nyt Bach, Kaaret varjoihin hukkuu, On urkurina poika holvikirkon kanttorin. Kun tienoon valot kaikki Jo silmänsä sulkee, Hän pyhäpuvussansa hiipii kirkkoon hiljaiseen. Ja yöhön kesäiseen Fuuga kauniina kulkee. Hän kanttoriksi aikoo, vaikka soittaa itselleen. Jos kerran, hän toisillekin Soittaa näin saa, Se unta on vielä, mutta innostavaa. Kun kerran urut soivat, Ja kellot huminoivat, Ne kertoa sen voivat, mitä toivoi hän. Taas sunnuntaina saa Isä kanttori vuoron, On häät ja pauhu mahtava nyt kaikkialle soi. Tuo poika toiveissaan Kuulee laulavan kuoron Ja soinnut, jotka taivaankaareen asti nousta voi. Hän vielä nuori on, Mutta oottaa jo aikaa, Kun kaikkialta kansa saapuu häntä kuulemaan. Voi kuinka kunniaa Vanhat holvit nuo kaikaa. Hän toivoo, että kauniina soi fuuga ainiaan. Jos kerran, hän toisillekin Soittaa näin saa, Se unta on vielä, mutta innostavaa. Kun kerran urut soivat, Ja kellot huminoivat, Ne kertoa sen voivat, mitä toivoi hän. Taas sunnuntaina saa Isä kanttori vuoron, On häät ja pauhu mahtava nyt kaikkialle soi. Tuo poika toiveissaan Kuulee laulavan kuoron Ja soinnut, jotka taivaankaareen asti nousta voi.