Mä Tuun Kotiin - Aki Sirkesalo

Luotujamme oomme toisillemme tiedät sen Pyyhi pois siis kaipuun kyyneleet Palaan takaisin kunhan liekit nuoruuden Sydänmestäin ovat sammuneet Tänään ilman määränpäätä täällä seikkailin Silti tiedän luonasi se on Anna aikaa siis vielä pieni hetkinen Rauhoittua nuoren sydämen Mä vielä luokses tuun Sun luokses tuun kun väsyn kulkemaan Muu silloin jäädä saa sua vain rakastan En lähde luotas milloinkaan Mä vielä luokses tuun Sun luokses tuun kun väsyn kulkemaan Muu silloin jäädä saa sua vain rakastan En lähde luotas milloinkaan Tietää en voi päivää milloin ovellasi oon Silti sua pyydän oottamaan Tällä matkallain on mun toive ainoa Vielä hetki pieni odota Mä vielä luokses tuun Sun luokses tuun kun väsyn kulkemaan Muu silloin jäädä saa sua vain rakastan En lähde luotas milloinkaan Mä vielä luokses tuun Sun luokses tuun kun väsyn kulkemaan Muu silloin jäädä saa sua vain rakastan En lähde luotas milloinkaan Mä vielä luokses tuun Sun luokses tuun kun väsyn kulkemaan Muu silloin jäädä saa sua vain rakastan En lähde luotas milloinkaan Mä vielä luokses tuun Sun luokses tuun kun väsyn kulkemaan Muu silloin jäädä saa sua vain rakastan En lähde luotas milloinkaan

Kaikki te kiertävät tunteet ja tuskat Tulkaa kotiin Myöskin sa saartava kauneuden kaipuu Ettekö nää, miten valkeus vaipuu Varjot pitenee Elämä lyhenee Kuoleman jalka vain kulkea jaksaa Kaikk' elon etsijät, eksynehetkin Tulkaa kotiin Kohta jo korpien komerot tummuu Aurinko sammuu Pimeys peittää maan Portit suljetaan Eivätkä aukene enää koskaan Kaikki te ystävät harvat ja hyvät Tulkaa kotiin Kuin valot luojaansa suuret ja pienet Kotiinsa kulkevat ihmiset karjat Ilot, muistot etenee Toivot vähenee Kohta ei erota toistaan toinen

Niin kauas käynyt oon mä synnyinseudultain Luotin kohtaloon vain kylmää tuulta sain Mut päivä lämmin niin on ollut lapsuuden Käy aatos ystäviin luo aikain menneiden Kuljen taas kotiin päin muistot nuo vain syömmessäin Tuskin unta öisin saan Muistan puut koulutien hänet niiden varjoon vien Ken jäi kerran kaipaamaan Mä nuoren rakkautein näin muistan uudelleen Sä istuit vierellein sen koivun katveeseen Ja runkoon valkeaan mä nimes kaiversin Oi jos ne nähdä saan ne peitän suudelmin Kuljen taas kotiinpäin muistot nuo vain syömmessäin Tuskin unta öisin saan Muistan puut koulutien hänet niiden varjoon vien Ken jäi kerran kaipaamaan Kanssas näin kuljen taas kotiinpäin

Sä tuut, sä meet Sä kahjoksi teet Mun pään kun jään Sua ihmettelemään Oijoi Oijoi Sä tuut, sä meet Sun kissanaskeleet Kun keinuu, täytyy Kaivaa savukkeet Esiin, Mä teen niin Villi ja viilee Ja vaarallinen Sä herätät henkiin Mun eläimen, Kissanainen Sä tuut, sä meet Ja taivaankappaleet Sinkoaa Pian irti radaltaan Ja maa Vavahtaa Sä tuut, ja suut Jo alkaa supattaa Ei onni hylkää Tänään rohkeaa Jaa jaa Ei kukaan sua kesyttää saa Villi ja viilee Viekas ja notkee Minua härnää Mun systeemit sotkee Et etsimään tullut Sä kesyttäjää En tiedä saako sua ees Silittää, Vaarallista elämää Mun yhtä, sun yhdeksää Kissanelämää Sä tuut, sä meet Mut kahjoksi teet, Kissanainen Kissanainen

Refrain: Annoin pikkusormen, Se vei koko käden. Annoin pikkusormen, Se vei koko käden. Lähdin tulella leikkimään, Tein sen salaa. Nyt mun sydän roihuaa Ja loppuun palaa. Sun pikakirjeisiin heti vastasin, Intiimit ääninauhat pian piilotin. Olohuoneen matolla kävelin ympyrää Ja mä luulin, ettei kukaan nää. Kun annoin pikkusormen, Se vei koko käden. Annoin pikkusormen, Se vei koko käden. Lähdin tulella leikkimään, Tein sen salaa. Nyt mun sydän roihuaa Ja loppuun palaa. Taisi olla maanantai, kun sinut Manalasta hain. Tiistaina tottakai päiväkahvin sain. Keskiviikko kietoi meidät kuumaan syleilyyn, Ja mä tiedän siihen syyn. Refrain Refrain Annoin pikkusormen, Se vei koko käden. Annoin pikkusormen, Se vei koko käden. Lähdin tulella leikkimään, Tein sen salaa. Nyt mun sydän roihuaa Ja roihuaa. Ja roihuaa.